Kiffa
Kiffa on kaupunkikunta sekä Assaban alueen ja Kiffan departementin hallinnollinen keskus Mauritaniassa. Se sijaitsee 600 kilometriä Nouakchottista itään. Kunnassa on 60 000 ja kaupunkialueella 50 200 asukasta (vuonna 2013, väestönlaskenta).
Kiffan kunta rajoittuu pohjoisessa Nouamlinen, idässä El Melguen ja etelässä Kouroudjelin kuntiin. Maisemaa leimaa matala puolitasanko, jonka länsipuolella kohoaa Assaban ylänkö ja itäpuolella Affolén kalliot.
Vuotuinen sademäärä on yli 300 millimetriä. Pysyviä vesistöjä ei ole. Sadevettä kerätään patoaltaisiin ja juomavesi saadaan porakaivoista. Luonnonvarainen kasvillisuus on pensas- ja heinäaroa.
Kiffa on Mauritanian kolmanneksi suurin kaupunki. Kuntaan kuuluu 18 kaupunginosaa sekä 25 kylää ja paimentolaisleiriä. Asukkaat ovat etupäässä maureja. Lisäksi on fulbeja, soninkeja ja bambaroita. Vallitseva uskonto on islam.
Kiffan kunta rajoittuu pohjoisessa Nouamlinen, idässä El Melguen ja etelässä Kouroudjelin kuntiin. Maisemaa leimaa matala puolitasanko, jonka länsipuolella kohoaa Assaban ylänkö ja itäpuolella Affolén kalliot.
Vuotuinen sademäärä on yli 300 millimetriä. Pysyviä vesistöjä ei ole. Sadevettä kerätään patoaltaisiin ja juomavesi saadaan porakaivoista. Luonnonvarainen kasvillisuus on pensas- ja heinäaroa.
Kiffa on Mauritanian kolmanneksi suurin kaupunki. Kuntaan kuuluu 18 kaupunginosaa sekä 25 kylää ja paimentolaisleiriä. Asukkaat ovat etupäässä maureja. Lisäksi on fulbeja, soninkeja ja bambaroita. Vallitseva uskonto on islam.
Kartta - Kiffa
Kartta
Maa (alue) - Mauritania
 |
 |
| Mauritanian lippu | |
Nykyisen Mauritanian alueella asui ensimmäisinä soninkejen esi-isiä. Berberiheimot saapuivat alueelle 300-luvulta alkaen 700-luvulle, ja alkuperäisasukkaat joutuivat orjiksi tai pakenemaan pois maasta, erityisesti Senegaliin. Arabeja ja berbereitä tuli alueelle lisää. Vuoteen 1076 mennessä islamilaiset almoravidit olivat valloittaneet nykyisen Etelä-Mauritanian. Berberit hyökkäilivät arabeja vastaan 500 vuoden ajan. Berberien viimeinen kapinayritys oli Mauritanian 30-vuotinen sota, joka päättyi vuonna 1674 Beni Hassanin johtaman arabiheimon voittoon. Hänen sotilaidensa jälkeläisistä tuli Maurtitanian maurien ylintä yhteiskuntaluokkaa. Hassanin nimi näkyy maan yleisimmässä kielessä, hassaniyyassa. Kieli yhdistää yläluokan ”valkoisia maureja” ja heidän alistamiaan ”mustia maureja”, joiden esi-isissä on enemmän alueen alkuperäisasukkaita.
Valuutta / Kieli
| ISO | Kieli |
|---|---|
| AR | Arabian kieli (Arabic language) |
| FR | Ranskan kieli (French language) |
| WO | Wolofin kieli (Wolof language) |